Kestävyysmuutos

Tässä jaksossa Leo ja Kirsi keskustelevat näistä kestävyysmuutoksen kannalta kiinnostavista ja ajankohtaisista teemoista:

1) Vuosi 2023 mittaushistorian kuumin

Viime vuosi on EU:n Copernicus-ilmastopalvelun mukaan todennäköisesti kuumin 100 000 vuoteen. Kriittisenä pidetty 1,5 asteen lämpenemisen raja verrattuna esiteolliseen aikaan on jo lähes ylittynyt. Joissain tutkijapiireissä on havaittavissa myös jo väsymistä median tiedusteluihin, kuten esim. texasilaisen ilmastotutkija Andrew Desslerin nostosta X:ssä: "Jokainen vuosi loppuelämäsi ajan tulee olemaan yksi ennätysten kuumimmista." Edes huippututkijat eivät ole täysin varmoja siitä, mitä on tapahtumassa ja olemmeko mahdollisesti ylittäneet jo jonkin keikahduspisteen.

Yle 9.1.2024: EU:n ilmastopalvelu: Vuosi 2023 oli todennäköisesti kuumin 100 000 vuoteen

ECMWF 9.1.2024. 2023 was the hottest year on record, Copernicus data show

2) IEA:n raportti uusiutuvasta energiasta

Hyvä uutinen on se, että uusiutuvan energian kapasiteetti kasvoi viime vuonna 50%. Kiinan osuus vuoteen 2028 mennessä käyttöönotettavasta kapasiteetista on peräti 60 %. Vetypohjaisten polttoaineiden tuotantoon tarvittavan uusiutuvan energian osalta kapasiteetin lisäys ei ole vielä riittävää ja linjassa kasvuennusteiden kanssa.

IEA 1/2024. Renewables 2023.

3) EU:n hiilenpoistosuunnitelmat

EU suunnittelee merkittävää hiilenpoiston skaalaamista hiilineutraaliustavoitteisiin pääsemiseksi. Vuoteen 2050 hiilidioksidia tulisi saada talteen peräti 450 miljoonaa tonnia vuosittain. Fossiiliteollisuudenkin vahvasti lobbaamiin hiilenpoistoteknologioihin panostaminen ei saisi olla kuitenkaan keino pitkittää fossiilisista polttoaineista luopumista. EU:ssa tarvitaan toimenpiteitä kiertotalouden kirittämiseksi ja kulutuksen kohtuullistamiseksi. Hiilenpoiston tulisi olla vasta viimeinen oljenkorsi, kun muut keinot on käytetty päästöjen minimoimiseksi.

Bloomberg Green 12.1.2024. EU Plans Big Scale Up of Carbon Removals to Reach Climate Neutrality.

4) Sierilän voimalaitoshanke

Mitä mahtaakaan tapahtua Kemijoki Oy:n jo kuoppaamalle Sierilän voimalaitokselle. Voiko valtio käyttää omistajaohjaustaan ja velvoittaa yhtiön hankkeen toteutukseen, kun hankkeen tukihakemus on yhä käsittelyssä?

Yle 5.1.2024: Kemijoki Oy kuoppasi 20 vuotta valmistellun Sierilän voimalaitoksen

HS 12.1.2024: Kiistelty patohanke oli jo kuopattu – nyt hallitus harkitsee sille kymmenien miljoonien tukea

5) Luontohaittojen hinnoittelu

Luontohaitoille olisi tärkeää saada luotua hinnoittelu. Kuten Lassi Ahlvik & Sampo Pihlainen toteavat, "mikä tahansa maksu on parempi kuin nykyinen nolla euroa". Se, miten luontohaitat hinnoiteltaisiin ja minne kerättävät rahat ohjattaisiin, on lopulta poliittinen päätös.

HS Vieraskynä 8.1.2024. Luontohaittojen hinnoittelu ohjaisi parempaan maankäyttöön

6) Kirjavinkki

Kari Raivio (2023). Maapallo potilaana.