Mar 23 2022 91 mins
Venäjän aggressiivinen hyökkäys Ukrainaan on sodan uhreille inhimillinen katastrofi, jonka vaikutukset ovat kauaskantoisia ja osin arvaamattomia. Selvää on, että tämä ihmisten kriisi heijastuu myös ympäristöön. Yksi keskeisistä kysymyksistä kohdistuu Venäjän tuottamiin fossiilienergioihin. Niitä pidetään osasyynä konfliktiin ja toisaalta sodan aiheuttamat pakotteet vaativat Euroopalta pikaisia liikkeitä energiansaannin turvaamiseksi.
Sodan seurauksena Euroopan vihreä siirtymä pois fossiilisista polttoaineista saattaa kiihtyä, mutta myös suuntautua uusille urille. Päättäjät eri puolilla Eurooppaa miettivät kuumeisesti, miten korvaava energia hankitaan ja tuotetaan. Samaan aikaan talouspakotteiden kohteeksi joutunut Venäjä todennäköisesti miettii uusia kauppakumppaneita luonnonvaroilleen. Mitä tämä kaikki tarkoittaa globaalille kestävyysmurrokselle?
Tilaisuuteen keskustelijoiksi saapuvat Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopistosta, tutkimusprofessori Paula Kivimaa Suomen ympäristökeskuksesta, vanhempi tutkija Emma Hakala Ulkopoliittisesta instituutista ja tutkija Antti Majava tutkimusyksikkö Bioksesta. Keskustelun fasilitoi toimittaja Riikka Suominen.
Tilaisuudessa kysymme mm:
Miten Eurooppa ja Suomi selviävät ilman Venäjältä virtaavaa fossiilienergiaa?
Millä aikataululla Suomi ja muu Eurooppaa pystyvät irtautumaan Venäjän tuontienergiasta? Onko energiaomavaraisuus Suomelle mahdollinen?
Jos länsi luopuu Venäjän fossiilivarannoista, liikkuvatko ne Kiinaan tai Intiaan? Miten käy kansainvälisten ilmasto- ja ympäristötavoitteiden uudella rauhattomuuden ajalla?
Miten suuressa roolissa energiapolitiikka on Venäjän geopolitiikassa?
Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Maj ja Tor Nesslingin Säätiö, Koneen Säätiö ja Ympäristötiedon foorumi.
Sodan seurauksena Euroopan vihreä siirtymä pois fossiilisista polttoaineista saattaa kiihtyä, mutta myös suuntautua uusille urille. Päättäjät eri puolilla Eurooppaa miettivät kuumeisesti, miten korvaava energia hankitaan ja tuotetaan. Samaan aikaan talouspakotteiden kohteeksi joutunut Venäjä todennäköisesti miettii uusia kauppakumppaneita luonnonvaroilleen. Mitä tämä kaikki tarkoittaa globaalille kestävyysmurrokselle?
Tilaisuuteen keskustelijoiksi saapuvat Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopistosta, tutkimusprofessori Paula Kivimaa Suomen ympäristökeskuksesta, vanhempi tutkija Emma Hakala Ulkopoliittisesta instituutista ja tutkija Antti Majava tutkimusyksikkö Bioksesta. Keskustelun fasilitoi toimittaja Riikka Suominen.
Tilaisuudessa kysymme mm:
Miten Eurooppa ja Suomi selviävät ilman Venäjältä virtaavaa fossiilienergiaa?
Millä aikataululla Suomi ja muu Eurooppaa pystyvät irtautumaan Venäjän tuontienergiasta? Onko energiaomavaraisuus Suomelle mahdollinen?
Jos länsi luopuu Venäjän fossiilivarannoista, liikkuvatko ne Kiinaan tai Intiaan? Miten käy kansainvälisten ilmasto- ja ympäristötavoitteiden uudella rauhattomuuden ajalla?
Miten suuressa roolissa energiapolitiikka on Venäjän geopolitiikassa?
Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Maj ja Tor Nesslingin Säätiö, Koneen Säätiö ja Ympäristötiedon foorumi.