UNIRESEPTI / Johannes Kajava

Kollaasinomaisesti nukkumisesta ja unista eräiden tunnettujen ajattelijoiden ja kirjailijoiden teksteissä. Annan tekstin puhua puolestaan, en tee tulkintoja.   Filosofi Platon ei arvosta hirveästi nukkumista, sillä hänelle nukkuva ja kuollut henkilö ovat yhtä arvokkaita, toisin sanoen hyödyttömiä. Samantapaisesti ajattelee myös toinen filosofi. Kirjailijoista Delill

Unet ja niiden alalaji painajaiset ovat kiinnostaneet ihmisiä epäilemättä pidempään kuin mihin historiallinen lähdeaineisto yltää. Voisiko unia tarkastella samoin kriteerein kuin kaunokirjallisia tuotoksia? Kirjailija ja esseisti Jorge Luis Borges (1899–1986) tarttui esseekokoelmassaan Seitsemän iltaa uniin. Hän pohtii, ovatko unet olleet aina fabulointia, keksimistä,

Lasten nukkumisesta koronaeristyksen ajalta on toistaiseksi niukasti tutkimustietoa, ja menetelmäeroista johtuen olemassa olevat tutkimukset ovat vaikeasti vertailtavissa keskenään. Esittelen seuraavassa eräitä muutoksia lasten unessa, joiden tueksi on olemassa vähintäänkin jonkinasteista näyttöä.   COVID-19-pandemian hillitsemiseksi suunniteltiin rajoituksia, joide

Sarja COVID-19-pandemian vaikutuksesta uneen, stressiin ja mielenterveyteen jatkuu. Tällä kertaa aiheena ovat painajaisunien sisällöt kolmen eri muuttujan kautta tarkasteltuna. Helmikuussa Euroopassa puhjennut sota antanee mahdollisuuden yleistää tuloksia laajemmalle.   Muuttujina lähteenä käyttämässäni Kennedyn ym. tutkimuksessa ovat COVID-19-tartuntoihin liittyv�

Tuoreessa kansainvälisessä COVID-19-unitutkimuksessa tarkasteltiin mahdollisia muutoksia unien, mielialaoireiden ja elämänlaadun suhteen.   Tutkimukseen osallistui 544 henkilöä, jotka ilmoittivat sairastaneensa COVID-19-taudin ja joita verrattiin samansuuruiseen kontrolliryhmään. Kysely suoritettiin nettialustalla, ja alaikärajaksi valikoitui 18 vuotta. Osallistujat o

COVID-19-pandemian vaikutuksesta uneen, ahdistukseen ja masennukseen ilmestyi vuonna 2021 tutkimus, joka perustui kansainväliseen yhteistyöhön. Tutkimusta oli tekemässä parikymmentä tutkijaa eri puolilta Eurooppaa, Kanadasta ja Amerikasta, Kiinasta, Brasiliasta ja Japanista. Artikkeli on ollut luettavissa verkossa elokuusta 2021 alkaen. Verrattuna edelliseen postaukseeni täs

COVID-19-pandemian aikana unettomuus, stressi, ahdistuneisuus ja masentuneisuus ovat lisääntyneet. COVID-19-pandemia levisi nopeasti eri puolille maailmaa. Useat maat ovat asettaneet rajoituksia, joiden tavoitteena on hillitä viruksen leviämistä. Rajoitusten kääntöpuolena kielteiset seuraukset työllisyyteen, päivittäisiin rutiineihin ja uni–valverytmiin jatkuvat edelle

Toiminnallinen unettomuus on yleisin pitkittyneen unettomuuden laji. Ensimmäisessä osassa esittelin toiminnallisten häiriöiden taustaa yleisellä tasolla ja tässä osassa unettomuuden suhdetta toiminnallisiin häiriöihin.   Yleisin unettomuuden laji on toiminnallinen eli psykofysiologinen unettomuus. Sen synnyn taustalla olevista tekijöistä ollaan varsin yksimielisiä.

Lyhytkestoinen unettomuus on tavallinen ilmiö, jolla on usein jokin osoitettavissa oleva alkusyy ja joka menee ohi itsestään. Mikäli syyn poistumisesta ei seuraa unettomuuden poistuminen, pitkäkestoisen unettomuuden kehittyminen on mahdollista. Yleisin pitkittyneen unettomuuden laji on toiminnallinen unettomuus. Ensimmäisessä osassa esittelen toiminnallisten häiriöiden tau

Yleisen teorian muodostamista unen merkityksestä ja tehtävistä vaikeuttaa siis (ainakin) osaltaan se, että uni ja nukkuminen toteutuvat eläinkunnassa hyvin moninaisilla tavoilla. Voikin sanoa, että yhtäläisyyden sijaan vallitsee moninaisuus.   Toisaalta, olisiko filosofialla annettavaa tähän? Unessa olemisen kuvaamista voisi etsiä yhtäläisten piirteiden kautta per