Tiedekulma podcast

Masennus on yksilöllinen sairaus, ja siksi kaikki hoidot eivät toimi samalla tavoin kaikille. Tutkimusjohtaja Matias Palva Helsingin yliopiston neurotieteen tutkimuskeskuksesta on ryhmineen kehittänyt tietokonepelin masennuksen hoitoon. Palva keskustelee Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö Vappu Kaarenojan kanssa siitä, miten peliä voidaan käyttää hoitokeinona, mitä mas

Uni on tärkeää esimerkiksi hermosolujen palautumiselle ja tunteiden säätelylle. Jo kahden vuorokauden valvominen saa ihmisen näkemään harhoja. Helsingin yliopiston psykiatrian professori Tiina Paunio kertoo unesta ja aivojen toiminnasta: Mikä merkitys unen eri vaiheilla on ja kuinka mielenterveysongelmat ja uni liittyvät toisiinsa? Pauniota haastattelee Suomen Kuvalehde

Tiede paljastaa jatkuvasti uusia salaisuuksia ihmisaivojen toiminnasta. Esimerkiksi merkit psykopatiasta ja skitsofreniasta voidaan nykymenetelmillä havaita jo lasten aivoissa. Helsingin yliopiston elämäntieteiden instituutin johtaja, professori Jari Koistinaho keskustelee Vappu Kaarenojan kanssa siitä, olisiko aivosairauksien tarkempi seulominen järkevää ja eettistä. Haa

Superrikkaiden ote vallankahvasta USA:ssa kuohuttaa: teknologiajättien johtajien ja omistajien vaikutusvalta kasvaa niin hallinnossa kuin mediassakin. Mikä on tilanne Suomessa ja Euroopassa? Kuinka paljon rahalla voi ostaa valtaa eri maissa ja mitä historia opettaa meille politiikan ja vaurauden kytköksistä? Rahan ja vallan suhteesta keskustelevat yrityshistorian professori

Mitä yhteistä on renessanssilla ja nykyhetkellä? Miksi globalisaatio ei olekaan kuollut? Oxfordin yliopiston professori Ian Goldin piti puheenvuoron Helsingin yliopiston tulevaisuusfoorumi Kipinässä. Englanninkielisessä esityksessään Goldin johdattaa kuuntelijat yli 500 vuoden takaa nykyiseen teknologiseen mullistukseen, ja analysoi esimerkiksi väestökehitystä, tuottavu

Suomessa syntyvyys laskee ja väestö ikääntyy, mutta samaan aikaan maapallon väkiluvun ennustetaan kasvavan vielä vuosikymmenten ajan. Pitääkö molemmista kehityskuluista olla huolissaan ja millaisia väärinkäsityksiä väestöilmiöihin liittyy? Kuinka väestöennusteita pitäisi tulkita ja millaisia tulevaisuudennäkymiä ne tarjoavat meille Suomessa ja eri puolilla maai

Huimasti kehittyvä tekoäly muuttaa informaatioympäristöämme nopeassa tahdissa. Deepfake-teknologiat ja tekoälybotit tekevät vääristellyn ja vahingoittavan tiedon levittämisestä entistä tehokkaampaa ja uskottavampaa. Mitä nykyisellä teknologialla pystytään konkreettisesti tekemään? Entä mitä tapahtuu kansalaisten luottamukselle mediaan, politiikkaan ja toisiin i

Monet arkiset syömisen tavat ovat vahvasti kulttuuriin juurtuneita, eikä niiden muuttaminen ole aivan yksinkertaista. Helsingin yliopiston kuluttajatutkimuksen professori Mari Niva erittelee tekstissään, millaisiin asioihin ruoka ja syöminen kytkeytyvät ja mitä ilmaston kannalta kestävään ruokavalioon siirtyminen vaatii yksilöltä ja yhteiskunnalta. Nivan teksti “Kul

Miten maapallon ihmiset voidaan ravita niin, ettei samalla kiihdytetä ilmastonmuutosta? Kuinka muuttuva ilmasto vaikuttaa jo nyt maatalouteen eri puolilla maailmaa? Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kestävien ruokajärjestelmien professori Hanna L. Tuomisto avaa tekstissään, miten ruoan tuotanto ja kulutus kytkeytyvät ilmastonmuutokseen, ja millaisia muutoksia nii

Ilmaston lämpenemisen vauhti on niin kova, että eliölajeilla on vaikeuksia pysyä ympäristön muutosten perässä. Millaisia murroksia Suomen luonnossa on jo tapahtunut ja mitä selviytymiskeinoja eri lajeilla on muutosten keskellä? Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Aleksi Lehikoisen ja ilmastonmuutosekologian dosentti, Suomen ympäristöke